Álgoálbmogiid oktavuohta lundui

Álgoálbmogiid árbevirolaš guovllut leat dávjá dakkár guovlluin gos lea stuorra biologalaš šláddjivuohta. Lea maiddái čájehuvvon ahte seamma guovlluin gos lea biologalaš šláddjiivuohta, lea maid kultuvrralaš máŋggabealatvuohta. Álgoálbmogiid identitehta čatnasage lundui, sihke vuoiŋŋalaččat, kultuvrralaččat ja ekonomalaččat.

Álgoálbmogiidda lea eatnamiin ja duovdagiin stuorra mearkkašupmi. Liikká masset eanet ahte eanet eatnamiid. Dát lea stuorimus sivvan dasa ahte eanaš guovlluin máilmmis álgoálbmogat sáhttet oalát jávkat álbmogin. Álgoálbmogiid stuorimus áittan lea ahte sii bákkus fárrehuvvojit ja šaddet guođđit árbevirolaš guovlluideaset. Dušše áibbas moatti riikkas leat álgoálbmogiid eananvuoigatvuođat dohkkehuvvon, muhto eai dáid riikkainge leat dát vuoigatvuođat duohta dilis ollašuvvon. Maiddái dakkár guovlluin gos álgoálbmogiin leat juridihkalaš vuoigatvuođat, leat áitagat nugo ovdamearkka dihte ruvkedoaimmat, vuovdečuollamat, buođđudeamit ja luonddusuodjalanguovllut.

ON-raportta statistihka čájeha ahte eamiálbmogiin lea duođalaš dilli, sihke industriijariikkain ja ovdáneaddji riikkain. Biebmováili, heajos dearvvašvuođafálaldagat ja luondduresurssaid nuoskkideapmi leat faktorat mat dagahit heajos dearvvašvuođadili eamiálbmogiidda miehtá máilmmi. Eamiálbmogiid gaskamearalaš eallináigi leat 20 jagi oanehit go eará álbmogiin.

Bargobihtát:

  1. Čilge álgoálbmot-doahpaga.
  2. Oza eanet dieđuid ILO-konvenšuvnna 169 birra. Mii dat lea, ja manin dat dehálaš lea álgoálbmogiidda?
  3. Makkár hástalusat leat álgoálbmogiin dálá servodagas?
  4. Geavat Interneahta ja media. Oza ovdamearkkaid iešguđet osiin máilmmis, gos eamiálbmogat rahčet suodjalit eatnamiiddis. Ráhkat dieđuid vuođul čállosa.

Vaikko álgoálbmogiin leat olu ovttaláganvuođat, de leat stuora erohusat maid. Leat stuorra erohusat eallindiliin. Olu álgoálbmogat ásset máilmmi geafimus riikkain, ja earát ges, nugo sámit, máilmmi riggámus riikkain.
Ovttastuvvon nášuvnnat (ON) almmuhii 2010:s raportta máilmmi álgoálbmogiid birra. Raporttas čájehuvvo ahte álgoálbmogiin lea heajut dilli go majoritehtaálbmogis geafivuođa, dearvvašvuođa ja vuoigatvuođaid ektui. Álgoálbmogat leat dušše 5 % máilmmi álbmogis, muhto máilmmi geafimusaid (mat leat árvvu mielde 900 miljovnna olbmo) searvvis okta goalmmádasoassi gullá álgoálbmogiidda.

Raporta maiddái deattuha ahte álgoálbmogat miehtá máilmmi vealahuvvojit, veagalváldojuvvojit ja ahte dain lea heajut eallindilli go majoritehtaálbmogis eanaš riikkain gos ásset.