Njealját máilbmi – álgoálbmogiid dilit máilmmis

Dábálaččat juohkit mii máilmmi guovtti oassái: industriijariikkaide ja ovdáneaddji riikkaide. Muhto maiddái máilbmi juhkkojuvvo njealji oassái, mas njealját máilbmin oaivvilduvvojit álgoálbmogat.

Álgoálbmot-namahusa sáhttá atnit birrasii 370 miljovnna olbmo birra geat árvvoštallamiid mielde gullet 5000 iešguđet álbmogii, ja geat ellet sullii 70 iešguđet riikkas.
ILO-konvenšuvnnas nr. 169, mii lea álgoálbmotvuoigatvuođaid riikkaidgaskasaš soahpamuš, lea álgoálbmot-doaba čilgejuvvon ná:

álbmot mii lea doalahan, ollásit dahje belohahkii, iežas árbevirolaš
kultuvrra, árvvuid ja ásahusaid, ja mii elii dihto guovllus ovdal go
stuorraservodat válddii dan badjelasas dahje ovdal go stáhta
ásahuvvui.

773-106 eamialbmogat giella

Máilmmi álgoálbmogiin leat oktasaš historjjálaš vásáhusat ee. kolonialiserema, sisafárrema, veahkaválddálašvuođa ja eatnamiid ja eallinvuođu massima dáfus. Álgoálbmogiid birgejupmi lea čadnon lundui, ii dušše dan dáfus ahte lea ealáhusvuođđun, muhto maiddái vuoiŋŋalaš čanastat. Eatnamat lea máttuid árbi ja skeaŋkan boahttevaš buolvvaide. Dát lagas oktavuohta lundui dagaha álgoálbmogiid rašes dillái birashástalusaid ektui.

Luondduresurssaid ja eatnamiid čoavddekeahtes vuoigatvuođadilli lea olu álgoálbmotjoavkkuid hástalussan, ja olmmošvuoigatvuođaid rihkkun ja vealaheapmi lea stuorra váttisvuohtan olu álgoálbmogiidda.