Migrašuvnnat

Migrašuvdna mearkkaša ahte lea fárren riikarájáid rastá. Immigránta lea son gii fárre riikii, ja emmigránta lea son gii fárre riikkas eret.

Eaktodáhtolaš migrašuvdna

Eatnasat fárrejit barggu geažil, dávjá dainna doaivagiin ahte lea buoret dilli riikkas gosa vulget. Migrašuvnna stivrejit vuolginfaktorat (push) ja geasuhanfaktorat (pull). Vuolginfaktorat leat dilálašvuođat mat dagahit ahte olmmoš fárre dihto báikkis. Geasuhanfaktoratges leat dilálašvuođat mat dagahit ahte olmmoš fárre dihto báikái. Dát migrašuvnnat sáhttet leat bistevaččat, dahje muhtin áigái. Guossebargit leat immigránttat geat muhtin áigge barget riikkas. Dát lea dehálaš ekonomalaš strategiija sádden dihte ruđa ruovtturiikii. Guossebargit máhccet fas ruoktut go leat dinen.

Báhtareapmi álbmoga migrašuvnnat eai leat álohii eaktodáhtolaččat. Báhtareaddjit leat sii geat guđđet ruovtturiikka go ballet oaguhuvvomis čearddalašvuođa, religiovnna, našunalitehta, sosiála joavkku gullevašvuođa dahje politihkalaš oainnuid geažil. Eatnasat sis báhtarit sisriikka sođiid geažil, dahje siskkáldas riidduid geažil.

Máilmmis leat olu olbmot báhtareaddjit. Árvvoštallojuvvo ahte jagis 2010 ledje 43,7 miljovnna olbmo báhtareaddjit (http://www.flyktninghjelpen.no/).

Bargobihtát:

  1. Čilge vuolgin- ja geasuhanfaktoriid manin geafes riikkaid olbmot vulget rikkis riikkaide.
  2. Čilge ovdamearkkaid bokte manin olbmot šaddet báhtarit.
  3. Gávnnat guđe riikkain máilmmis leat leamaš olu báhtareamit maŋemus viđa jagis.