Geografiija Web

Guoddevaš ovdáneapmi mearkkaša ahte mii geavahit resurssaid nu ahte seailluhit dan boahttevaš buolvvaide, dainna lágiin ahte geavahit resurssaid guoddevaččat, eatge loavtte daid badjelmearálaččat.

Dán áigge leat mii teknologiija vehkiin garrasit geavahišgoahtán ii-ođasmuvvi resurssaid. Ii-ođasmuvvi resurssat gávdnojit dihto hivvodagas, ja danin lea dehálaš geavahit resurssa guoddevaččat vai bisttášii. Muhtin vuorkáresurssaid ja materiálaresurssaid, nugo metállaid, sáhttá ođđasisávkkástallat, dábálaččat eará atnui. Eará vuorkáresurssaidges ii sáhte ođđasisatnit, nugo energiijaresurssaid.
Muhtin ráje ođasmuvvi resurssat maiddái goariduvvojit badjelmearegeavaheami dihte. Ovdamearkka dihte guohtoneatnamat, gilvojuvvon eatnamat ja guollemáddodat eaktudit ahte lea guoddevaš resursageavaheapmi jus galggašit bistit.

Luondduresurssaid ávkkástallan ja daid badjelmearegeavaheapmi leat dagahan birasváttisvuođaid. Birasváikkuhusat sáhttet lea báikkálaččat, muhto dat sáhttet maiddái čuohcat viidát guovlluide. Ovdamearkan lea Tsjernobyla atomalihkohisvuohta ovddeš Sovjetlihttus 1986:s, mas ledje stuorra váikkuhusat maiddái sámiguovlluide. Tsjernobyla atomafápmorusttega bávkkeheapmi dagahii ahte olu radioaktiiva ávdnasat luitojuvvojedje áibmogeardái, ja biekkaid ja arvvi mielde dát fievrreduvvui hui viidát. Norga lei okta dain riikkain mii eanemusat nuoskkiduvvui. Earenoamážit lullisámi boazoguohtumiidda čuozai dát garrasit, ja leat gitta dássážii eallán váikkuhusaiguin. Báikkálaš birasváikkuhusat sáhttet leat eatnamiid guorban ja biologalaš valljivuođa massin.

1. Mii guoddevaš ovdáneapmi lea?
2. Muital ovdamearkkaid bokte resursageavaheami biras- ja luondduváikkuhusaid iežat lagasbirrasis.
3. Muital ovdamearkkaid bokte birasváikkuhusaid mat čuhcet viidát? Manládje nuoskkideapmi fievrreduvvo riikarájáid rastá

Dihto resursii sáhttet leat iešguđet dárbbut ávkkástallamii. Dát sáhttá mielddisbuktit riidduid das mo dán resurssa ávkkástallat. Maiddái resursaváili sáhttá buktit riidduid, go resursa ii juolo buohkaide. Dihto guovllus sáhttet maid leat máŋggalágan resurssat maid máŋggas dáhtošedje ávkkástallat, ja mas dihtolágan ávkkástallan hehtte nuppi resurssa ávkkástallama.

Dovddus resursariidu Sámis – vuovdečuollamat ja boazodoallu

Vuovdečuollamat leat Suoma bealde Sámis leamaš garrasat ja mielddisbuktán resursariiddu boazodoalu ja vuovdedoalu gaskii ja birassuodjaleddjiid ja vuovdedoalu gaskii.

Boazosámit rahče olu jagiid bissehit čuollamiid boares vuvddiin árbevirolaš boazoguohtoneatnamiin Njellima guovllus Nuorta-Anáris Davvi-Suomas.

http://maps.google.com/

Dán vuovdečuollanriiddus oaivvildedje boazosámit ahte vuovdečuollamat bievlan čuhcet garrasit sin jeageleatnamiidda. Ášši jorai Suoma diggevuogádagas máŋggaid jagiid ovdalgo boazosámit ja Suoma meahcceráđđehus sohpe jagis 2009. Boađusin lei ahte ráfáidahtte vuovdedoalus čuovvovaš 20 jahkái 90 % boares vuvddiin Njellima guovllu stáhtaeatnamiin.

http://www.galdu.org/web/index.php?odas=4038&giella1=sam

http://www.samer.se/GetDoc?meta_id=1684

http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/lehdistotiedotteet/greenpeace-pleased-with-

http://www.hs.fi/english/article/Lapland+disputes+over+land+and+reindeer+pit+brother+

Resursageavaheapmi lea rievdan áiggiid čađa. Earenoamážit ođđa teknologiija atnuiváldin, ruđalaš várri ja máilmmimárkana jearut mielddisbuktet ahte resursageavaheapmi lassána dahje rievdá, dahje maiddái ahte sáhttá ávkkástallagoahtit ođđa resurssaid.

Resursageavaheapmi laktása servodagaid ealáhusstruktuvrraide ja ássanminstariidda, go resurssat leat olbmo birgejumi vuođđun. Doppe gos resurssaid ávkkástallá, doppe dávjá maiddái ásset olbmot. Go resursageavaheapmi rievdá, de ealáhusstruktuvrrat ja ássanminstarat sáhttet maid rievdat.

Ođđaáiggis ii leat seamma nanu čanastat resurssaid báikádeapmái ja olbmuid ássanbáikkiide. Dán áigge olu guovlluin olbmot ásset doppe gos bálvalusat leat, ja suhkolastet ruovttu ja bargobáikki gaskka. Ovdamearkka dihte Stiertnás Álttávuonas lea stuorra ruvki gos rogget nefelinsyenitt-minerála. Bargit ásset Álttás ja suhkolastet ruovttu ja bargobáikki gaskka.

Bargobihtát

Čilge resursa-doahpaga.

1. Makkár resurssaid ávkkástallet du ruovttugielddas? Árvvoštala makkár resursa lea ja iskka masa geavahuvvo. Gosa manná resursa? Ráhkat tabealla.
2. Makkár resurssat leat dehálaččat Sámis? Dál ja dolin? Vállje ieš bargovuogi ja ovdanbuktima (omd. jearahala eallilan olbmuin dahje oza čálalaš gálduin dieđuid).

Eanadagat leat olbmuid doaimmaid arenát, ja olbmot leat sierralágan dárbbuid dihte doaimmaideaset bokte hábmen eanadagaid. Dáid eanadagaid mii dadjat kultureanadahkan. Kultureanadagat leatge buot eanadagat maidda olbmuid geavaheapmi lea váikkuhan.

Olbmuid resursageavaheapmi hábme kultureanadagaid, ja go dát nuppástuvvá, de maiddái kultureanadat nuppástuvvá. Kultureanadagat speadjalastet mo olmmoš ávkkástallá luonddu birgejumi olis.

Maiddái eanadagat maid mii vuosttaš geahčastagas doaivut leat geavatkeahtes luondun, leat hábmejuvvon guhkes geavaheami bokte. Eanaš luondduareálaid Norggas leat olbmot ávkkástallan ja váikkuhan. Muhtin areálat leat ávkkástallojuvvon eanet go eará, ja ávkkástallama váikkuhus eanadagaide rievddada dán mielde. Muhtin eanadagain illá vuohttá olbmuid geavaheami, ja eará eanadagat fas leat oalát rievdan olbmo geavaheami geažil.

Sámi kultureanadagat

Sámi kultureanadagain dávjá eai leat seamma oinnolaš mearkkat go ovdamearkka dihte Norgga eanandoalloservodaga kultureanadagain. Sámi kultureanadagain unnán vuhtto olbmo geavaheapmi. Eatnamat mat earáide leat ávdin meahccin, leat sámiid kultureanadat – gos leat eallán ja jápmán. Eanadagaide maid čatnasit muitalusat, fearánat ja máidnasat mat leat njálmmálaččat fievrriduvvon buolvvas bulvii, ja nu šaddan oktasaš kulturárbbi ja identitehta oassin.

Eanadagain sáhttá leat iešguđet mearkkašupmi olbmuide geat doppe vánddardit, das makkár árvvuid bidjet dasa. Eanadagat eai leat dušše guoros birrasat maid ávkkástallá, muhto olbmot sáhttet dovdat lagas gullevašvuođa dáidda.

Sámit leat maiddái hábmen kultureanadagaid olbmo geavaheami mearkkaid bokte.

Kultureanadagat rivdet go geavaheapmi rievdá. Go eanandoallu jávká dihto guovllus, de giettit vesáluvvet ja veahážiid mielde šaddet fas luonddueanadahkan. Ođđaáiggis vuhttogoahtá maiddái sámi luonddugeavaheapmi eanet eanadagas, earret eará bievlavuodjima ja huksemiid geažil.

Sámediggi hálddaša sámi kulturmuittuid ja goziha sámi kulturmuitoberoštumiid plána- ja huksenáššiin plána- ja huksenlága mielde. Sámediggi maiddái kárte sámi kulturmuittuid.

Sámi kulturmuittuid ja kultureanadagaid vuhtiiváldin areálaplánabarggus lea dehálaš historjjálaš, kultuvrralaš ja identihtii guoski árvun. Dán barggu oassin lea maiddái systemáhtalaččat registreret sámi kulturmuittuid, maidda gullet maiddái visttit ja kultureanadagat. Sámi kulturmuittut, mat leat boarráset go 100 jagi, leat automáhtalaččat ráfáidahttojuvvon.

Bargobihtát:

1. Čilge kultureanadat-doahpaga.
2. Leatgo Sámi duottarguovllut kultureanadagat vai luonddueanadagat. Digaštala Sámi kultureanadagaid mihtilmasvuođaid.
3. Čilge mat kulturmuittut leat. Digaštala manin lea dehálaš duođaštit ja gáhttet sámi kulturmuittuid.
4. Govaid vuođul digaštala mo eanangeavaheami rievdan vuhtto min guovllu eanadagain – mo dát rievdada kultureanadagaid. Leago dát buorre vai heittot?

Min servodagas lea ealáhusstruktuvra rievdan, earenoamážit maŋemus čuohtejagiid. Bargiidlogu dáfus leamaš sirdáseapmi álggos vuođđoealáhusain sekundára ealáhusaide, ja dasto tertiára ealáhusaide.

Servodagat ja ealáhusat dađistaga rivdet, ja kvartára ealáhus lea ođđa joavku maid leat geavahišgoahtán. Dát lea doaba ođđa ealáhusaide mat maŋemus jagiid leat lassánan ja ahtanuššan, nugo diehtogaskkusteapmi ja dutkan- ja ovdánahttinbarggu.

Vuođđo- ja sekundára ealáhusat leat ealáhusat mat buvttadit gálvvuid, ja tertiára ealáhusatges leat ealáhusat mat buvttadit bálvalusaid.

Vuođđoealáhusat leat olu rievdan ođđaáiggis. Eanandoalu ja guolásteami okta mihtilmas rievdan lea ahte buvttadanovttadagaid lohku lea njiedjan. Leat unnánat buvttadeaddjit, eanadoallit ja guolásteaddjit, muhto sii buvttadit eanet go ovdal. Buvttadeapmi lea lassánan mekaniserema, motoriserema ja eará ođasmahttimiid geažil. Muhto dasto lea vuođđoealáhusaid buvttadanvuođđu, nugo luondduresursat ja areálat, ráddjen vuođđoealáhusaid viidásit ahtanuššama.

Norggas lea vuođđoealáhusaid bargiidlohku sakka njiedjan 1950 rájes. Seammás leat sekundára ealáhusaid ja tertiára ealáhusaid bargiidlohku lassánan. Norgga ekonomalaš ovdáneapmái leat oljo- ja gássaresurssat leamaš earenoamáš dehálaččat. Oljo- ja gássaresurssat leat leamaš dehálaš eaktun dasa ahte Norga lea dál rikkes riika.

Eatnasat dán áigge servodagas barget tertiára ealáhusain. Sekundára ealáhusaid bargiidlohku lea maid dađistaga njiedjan, sivasgo ođđa teknologiija vehkiin leat automatiseren ja effektiviseren olu bargodoaimmaid maid ovdal olbmot barget. Norggas sekundára ealáhusat heaittihuvvojit máilmmimárkana gilvvu geažil. Industriija ja gálvobuvttadeapmi sirdojuvvo máŋgga oktavuođas guovlluide gos leat hálbbit bálkáhit bargiid.

Tertiára ealáhusat leat máŋggalágan ealáhusat, mat buvttadit buotlágan bálvalusaid. Dákkár ealáhusat buoremusat birgejit doppe gos ásset olu olbmot: čoahkkebáikkiin ja gávpogiin. Sekundára ealáhusat leat máŋgga oktavuođas dat faktor mii lea mielddisbuktán ahte olbmot leat bisánan ja ásahan čoahkkebáikkiid, ja mielddisbuktán dárbbu bálvalusealáhusaide.

Norggas, nugo eará ovdánanriikkain, leat olbmot maŋemus čuohtejagi ássagoahtán čoahkeleabbu go ovdal.

Sentraliseren

Sentraliseren čatnasa ealáhusstruktuvrraid rievdamii. Earenoamážit vuođđoealáhusaid njiedjan lea váikkuhan dása, daningo dáid ealáhusaid dovdomearkan lea ahte doaimmahuvvojit boaittobealbáikkiin. Oppalaččat sáhttá dadjat ahte vuođđoealáhusat leat jorran iešbirgejeaddji báikedoalus ealáhusláhkái gos dinejupmi lea guovddážis, nugo eará ealáhusainge. Go ii leat birgejupmi, de olbmot fárregohtet. Dát lea váikkuhan ássanminstariidda, go olbmot ásset doppe gos leat bargosajit. Dát lea dehálaš čilgehus fárrenrávnnjiide mat leat dolvon olbmuid eret boaittobealbáikkiin čoahkkebáikkiide ja gávpogiidda. Dát sirdáseapmi gohčoduvvo sentraliseren.

Bargobihtát:

1.

a) Čilge mii ealáhusstruktuvra lea.

b) Mo ealáhusstruktuvra lea rievdan ođđaáiggis?

2. Oza dieđuid iežat suohkana ealáhusstruktuvrra birra. Ráhkat diagrámma mas boahtá ovdan man stuorra oasi guđege ealáhusas lea. Buohtastahte iežat suohkana fylkkain ja riikkain. Digaštala gávdnosiid – makkár faktorat dagahit ahte du suohkanis lea dákkár ealáhusstruktuvra.

a) Vuođđoealáhusat – makkár vuođđoealáhusat du suohkanis leat? Guorahala statistihka maŋemus 30 jagi ja čilge maid das oainnát. Buohtastahte fylkka ja riikkadási statistihkain. Digaštala gávdnosiid.

b) Sekundára ealáhusat – makkár sekundára ealáhusat du suohkanis leat? Mo dát čatnasa suohkana resurssaide?

c) Tertiára ealáhusat – makkár tertiára ealáhusat leat du suohkanis? Almmolaš vai priváhta?

3. Čilge sentraliseren-doahpaga.

4. Makkár ássanminsttar du ruovttusuohkanis lea? Manne nu lea?

Sámi ealáhusain, nugo boazodoalus, leat maiddái deaividan seamma strukturrievdamat go eará vuođđoealáhusain. Vaikko leat leamaš stuorra rievdamat, de leat vuođđoealáhusat ain dehálaččat sámi ássanguovlluin.

Sámi kultuvrra ja ássama vuolggasadjin lei johtalankultuvra ja bivdoservodat, man birgejumi vuođđun lei bivdu ja guolásteapmi. Dát lei váldobirgenláhki Sámis gitta 1500–1600-logu rádjai. Das rájes bieđganii ja juohkásii johtti- ja dálusámi ealáhuslágiide.

Sámiguovlluid resursageavaheami ja ealáhusheiveheami dovdomearka lea leamaš ja lea ain lotnolasvuohta. Eanandoallu, guolásteapmi, boazodoallu ja meahcásteapmi leat leamaš dáid ealáhusheivehemiid dehálaš oasit mat ain leat dábálaččat sámi ássanguovlluin. Dákkár heiveheamit leat dán áigge vuosttažettiin lotnolasat dábálaš dienasbargguin.

Boazodoallu lea árbevirolaš ealáhus mii doaimmahuvvo miehtá árktalaš guovllu. Badjel 20 iešguđet álgoálbmoga Norggas, Ruoŧas, Suomas, Ruoššas, Mongolias ja Kiinnás leat boazoálbmogat. Leat lagabui 100 000 boazobargi, 2,5 miljovnna bohcco ja eananviidodat lea sullii 4 miljovnna km2. Sámi boazodoallu gávdno Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas, lulimusat Hedemárkkus ja das davás ja nuorttas gitta Guoládatnjárgii Ruošša beallái.

Máilmmi boazoálbmogiid guovllut.

Boazoálbmogiid kárta

Boazodoalu mihtilmasvuohtan lea ahte johtet guohtumiid mielde jagiáiggiid mielde ja dárbbaša viiddis eatnamiid boazoguohtumii. Boazodoallu lea árbevirolaš birgenláhki mii lea heivehuvvon árktalaš guovllu luonddueavttuide, ja lea pastorála ealáhus. Pastoralisma lea doaba mii čilge ahte lea sáhka ealáhuslágis mii atná ávkki elliin mat ieža birgejit gárvves guohtumiin. Pastorála ealáhusláhki dávjá maiddái lea nomádalaš, dainnalágiin ahte johtet guohtumiid gaskka jagiáiggi mielde.

Norggas leat 40 % areálas boazoguohtuneatnamat. Finnmárkkus johtet gaskal davvi geasseorohagaid mearragáttis ja lulli dálveorohagaid siseatnamis Finnmárkkuduoddaris. Lullelis Sámis lea nuppeládje, geasseorohagat leat duoddariin Norgga ja Ruoŧa rádjeguovlluin ja dálveorohagatges Norgga beale mearragáttis. Eará riikkain gos lea sámi boazodoallu, leatges eará johtinminstarat guovllu luonddueavttuid mielde.

Boazodoallu ávkkástallá iešguđetlágan guohtoneatnamiid jagiáiggiid mielde. Luonddueavttut mearridit gos lea buoremus guohtun guđege áiggis, muohttaga dáfus, gos guohtuma gávdná, boraspiriid, divrriid ja dálkkádaga dáfus.

Boazodoalu ovdáneapmi ođđaáigái

Boazodoallu lea áiggiid čađa rievdan. Boazodoalu álggu gávdnat dološ bivdoservodagain mas goddebivdu lei dehálaš birgenláhkái. Juste goas goddebivdu jorai boazodoallun ii leat buorre dadjat, muhto dađistaga olbmot guođohišgohte čorragiid ja dastoges ealuid. 1500–1600-logu rájes ásahuvvui otná boazodoalu vuođđu.

Earenoamážit 1950–1960-logu rájes leat leamaš stuorra rievdamat boazodoalus. Ođđaáigi lea seammaládje go eará vuođđoealáhusaide mielddisbuktán ođđa teknologiija. Boazodoalu mekaniseren álkidahtii guođoheami ja dagahii vejolažžan stuorát ealuid doallat. Boazolohku leage lassánan olu, earenoamážit 1980 rájes.

Ovddeš áiggiid olles bearaš čuovui bohccuid johtaleami guohtumiid gaskkas. 1960-logu rájes leat leamaš stuorra rievdadeamit boazosámiid ássanminstariin ja ealáhusvuogis. Boazosámit ásse ovdal bieđgguid, doppe gos sin boazoguohtuneatnamat ledje. Servodatovdáneapmi dagahii ahte bearrašat ássagohte čoahkkebáikkiin. Teknologalaš ovdáneapmi ja ođđaáiggi dárbbut mielddisbukte maiddái dárbbu dietnasii boazodoalu lassin. Dán áigge lea dábálaš ahte boazosámi nissonolbmuin lea dienasbargu boazodoalu olggobeale, ja dievdoolbmuin lea váldoovddasvástádus siidadollui.

Biergobuvttadeapmi lea boazodolliid deháleamos sisaboahtun. Buvttadeapmi sáhttá rievddadit jagis jahkái. Eanaš boazodoallobearrašiin lea eará dienas boazodoalu lassin, go boazodoallu lea divrras ealáhus. Boazodoalu mekaniseren lea mielddisbuktán ahte eanaš golut boazodoalus čatnasit dása. Boazodolliin lea gaskamearálaš dienas maiddái olu vuollelis go gaskamearálaččat Norggas. Boazodolliid dehálaš sisaboahtun lea maiddái stáhta ruhtadoarjja. Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi-boazodoalloorganisašuvdna ja stáhta jahkásaččat sohpet boazodoallo¬šiehtadusas, man bokte ealáhus subsidierejuvvo.

Oktasašeatnamiid roassu?

Boazologut rievddadit, earret eará guohtondilálašvuođa ja boraspirevahágiid dihte. Stuorra rievddademiid berre eastadit vai ii goarit eatnamiid ja vai bisuha dássedis sisaboađu boazodolliide. Lea guhká digaštallojuvvon ahte man olu bohccuid guohtuneatnamat girdet, ja mo galggašii hálddašit boazodoalu. Norggas, Suomas ja Ruoŧas boazologut lassánišgohte 1970-logu rájes, ja alimus boazologut ledje birrasiid 1990:s. Dasto unnugohte ealut jagi 2000 rádjai, ovdalgo boazolohku fas lassánišgođii. Leat máŋga faktorat mat váikkuhit ealuid sturrodahkii. Dehálepmosat leat dálkkádagat ja guohtondilálašvuohta. Sáhttet leat goavvejagit dahje buorit jagit. Eará faktorat mat maiddái váikkuhit, lea biebman, miessevuovdin, bohccuid boahkkudeapmi, ja márkana bohccobiergojearut.

Alla boazologut leat dagahan ahte earenoamážit jeageleatnamat leat guorbagoahtán. Sivvan dása čilgejit máŋggas ahte dát lea oktasašeatnamiid roassu (“Allmenningens tragedie”). Dát roassu deaivida go máŋggas gilvalit seamma guohtumiid alde (resursariidu), de gilvu mielddisbuktá ahte juohkehaš badjelmearálaččat geavaha eatnamiid nu ahte lea alcces ávkin, ja jus ii geavat daid, de earát dan dahket. Boađusin dás de lea ahte eatnamat gurbet.

Árbevirolažžat boazodoalus eai lean dákkár oktasaš guohtuneatnamat. Siida lea boazodoalu organiserema guovddážis, ja dat leat moattit dahje máŋggat bearrašat mat leat searvan ealu guođohit ja gohkket oktiiráđiid. Juohke siiddas leat iežaset siidasajit, gos jahkásaččat guođuhit ealuideaset. Ođđaáiggis dattetge leat siidarájit šaddan eahpečielgasat, earret eará daningo eiseválddit eai leat doahttalan árbevirolaš siidarájáid, muhto navdán dáid oktasaš guohtumin. Dát lea dagahan ahte stuorra eallu lea gánnáhahttimus ceavzit gilvvus mii lea čuožžilan go eatnamat leat gáržžit. Stuorát ealuin birgeha buorebut guohtuneatnamiid maid dárbbaša, go smávva ealuin.

Boazodoallu ja areálat

Dálá boazodoalus leat stuorra hástalusat areálagáhttema ektui. Guohtuneatnamat leat bihtáid mielde váldojuvvon atnui eará doaimmaide, nugo ovdamearkka dihte ruvkedoaimmaide ja astoáigebarttaid huksemiidda.

Ođđa ealáhusat Sápmái - buorrin ja vahágin

Okta eanajorbadas - máŋga máilmmi

Bargobihtát:

1. Čilge mii pastorála ealáhus lea.
2. Čilge mii siida lea.
3. Oza dieđuid boazodoalu eanangeavaheami birra. Manne dárbbaša boazodoallu nu viiddis eatnamiid?
4. Manládje boazodoallu lea rievdan ođđaáiggis?
5. Digaštala boazodoalu ja guoddevaš resursageavaheami.

Guolásteapmi lea leamaš áiggiid čađa deháleamos ealáhus Davvi-Norggas. Seammaládje go eará vuođđoealáhusain de leat guolásteamis leamaš stuorra strukturrievdadeamit. Smávvafatnasiid lohku lea njiedjan, ja stuorra fatnasiid lohku lea lassánan. Guolásteddjiid lohku lea njiedjan, muhto gaskamearálaččat sállašat leat lassánan juohke guolásteaddji nammii.

Árbevirolaš sámi guolásteapmi

Sámi guolásteami dovdomearkkat lea vuosttažettiin vuotnaguolásteapmi, ja muhtin guovlluin maiddái riddoguolásteapmi smávit fatnasiiguin. Lotnolasvuohta eará ealáhusaiguin lea leamaš hui dehálaš sámi guolásteddjiid birgejupmái, ja ruovttubivdu smávit fatnasiiguin. Dán áiggege lea ain dákkár heiveheapmi dábáleabbo sámi ássanguovlluin go muđui.

Ruovttubivdu = guollebivdu smávit fatnasiiguin báikkálaččat mas fatnasat máhccet hápmanii beaivválačččat]

Árbevirolaččat dát bivdovuohki gáibidii olu máhtu meara ekologalaš oktavuođaid birra. Báikkálaš guolásteddjiin lea dát árbevirolaš máhtu oassin mii fievrriduvvo vásáhusaid ja barggu čađa buolvvas bulvii. Riddo- ja vuotnaguovlluin gos lei dákkár guolásteapmi, ledje maid ráddjehusat das gii gos guolástii. Dihto bearrašat ja sogat bivde dihto guovlluin, iige lean dábálaš bivdit dakko gokko earát árbevirolaččat leat guolástan.

Birgejumi goarideapmi

Norgga luondduresurssaid hálddašeamis lea leamaš vuođđoprinsihppan ahte dát lea našunála resursa, ja ahte daid ávkkástallan ii leat ráddjejuvvon regiovnnalaččat, iige čearddalaččat. Ođđaáiggis lea dákkár hálddašeamis leamaš stuorra váikkuhusat guolásteapmái mearrasámiguovllus. Mearrasámi gielddain lea guolásteapmi sakka maŋás mannan, sihke guolásteddjiid lohku ja fatnasiid lohku. Dása leat máŋga siva. Guollemáddodaga dilli lea okta fáktor, muhto maiddái ekologalaš rievdadeamit váikkuhit. Moderniseren ja ođđa márkaneavttut mielddisbukte eanet ruhtagáibideaddji guolásteami. Buoret fatnasat ja bivdoreaiddut dagahedje vejolažžan bivdit eanet ahte eanet, ja dát váikkuhii hejodit guollemáddodahkii ja nu gártái resursavátni. Badjelmearebivdu dagahii ahte eiseválddit ásahedje reguleremiid ja bivdoeriid.

Sámi riddo- ja vuotnaguovlluin, earenoamážit Davvi-Romssas ja Finnmárkkus, lea guolásteapmi dehálaš bargovejolašvuohta. Olbmot vuotnaguovlluin ásset bieđgguid, ja guolásteami dovdomearkan leat smávva ovttadagat smávva fatnasiiguin. 1980-logu loahpas dagahedje earret eará ekologalaš rievdadeamit ahte lei unnán dorski, earenoamážit vuonain. Dát mielddisbuvttii ahte eiseválddit gáržžidedje bivddu 1990:s ásahemiin earreortnegiid.

Earreortnegiid ásaheapmi dagahii ahte ollu guolásteaddjit masse guollebivdovuoigatvuođa. Erenoamážit čuozai dát daid guolásteddjiide geat bivde smávva fatnasiiguin sámi riddo- ja vuotnaguovlluin. Dát lea earret eará mielddisbuktán ahte vuotnabivdu smávvafatnasiin ii buvtte doarvái sisaboađu, ja mearragátti gilážat guorranit go ii leat šat birgenláhki. Fárrenrávnnjit leat dolvon olbmuid eret guovllus. 1980-logu rájes leat maiddái riegádahttinlogut njiedjagoahtán, ja nu lea olmmošlohku njiedjagoahtán ja álbmot ahkáduvvon.

Mearrasámit leat atnán vuoigatmeahttumin massit bivdovuoigatvuođaid gáržžideami bokte, ja oaivvildit ahte dán leat leamaš roassun mearrasámi servodagaide ja kultuvrii. Sii leat guhká rahčan oččodit vuoigatvuođaid ruovttoluotta.

Bargobihtát:

1. Mat sámi guolásteami dovdomearkkat leat?

2. Geahča guolásteddjiid loguid áigodagas 1990–2009 mearrasámi suohkaniin Porsáŋggus ja Unjárggas. Geahča maiddái dáid suohkaniid olmmošlohkorievdama.

Digaštala makkár faktorat sáhttet leat sivvan dasa manin guolásteapmi njiedjá dáid mearrasámi suohkaniin, ja muhtin suohkaniin eanet go eará suohkaniin.
Maid mielddisbuktá dát gielddaid ássanminstariidda go guolásteddjiid lohku
njiedjá?

3. Geahča “Kasta på land”-filmma. Digaštala:

a) mo čuozai resursavátni mearrasámi vuotnaguovlluide.

b) guolásteami mearkkašumi mearrasámi ássamii ja kultuvrii.

Eanadoallu leat leamaš stuorra rievdadeamit. Ovddeš áiggiid lei eanandoallu Norgga álbmoga deháleamos ealáhus ja birgenláhki. 1900-logu gaskamuttu rájes leat eanadoallobargiid lohku sakka njiedjan, ja olu dálut leat heaittihuvvon. Norgga beale sámiguovlluid eanadoallu čuovvu seamma minstara go muđui Norggas ja Davvi-Norggas, muhto dáluid lohku lea eanet njiedjan. Earenoamážit smávit dálut leat heaittihuvvon.

Norggas ii leat go unna oasáš areálas maid sáhttá ávkkástallat eanadoallu várás. Mađi davvelis lea, dađi váddásit lea eanadoalu doaimmahit.

Norggas lea politihkalaš áigumuššan ahte eanadoallu galgá buvttadit álbmogii biepmu. Maŋŋel go urbaniseren lassánii, de lea maiddái leamaš politihkalaš áigumuššan bisuhit ássama boaittobealbáikkiin ja maiddái bisuhit eanandoalu kultureanadaga mii adnojuvvo Norgga kultuvrra mávssolaš oassin. Davviguovlluid luonddueavttuid geažil lea divrras doaimmahit eanadoalu Norggas, earret eará dan dihte subsidierejuvvo eanadoalu, vai dát ealáhus bisuhuvvošii Norggas.

Dálusámiid ealáhusheiveheapmi 

Sámiguovlluin lea eanadoallu doaimmahuvvon lotnolasat eará ealáhusaiguin, nugo guolástemiin ja meahcástemiin. Dáid guovlluin leat leamaš eanaš smávvadálolaččat, muhto ođđaáiggis leat maiddái dáid guovlluin eanaš stuorit dálut.

Dálusámi servodagat ledje dávjá ásahuvvon eatnogáttiide. Dát olbmot ásse guovllus birra jagi. Sin birgema vuođđun lei meahci ávkkástallan, lotnolasat smávva dáluin mas ledje veahá šibihat. Meahcci sáhttá leat sihke várit, duottar dahje vuovdi. Meahcci lea dat eanadat gos johtalat ja ávkkástalat resurssaid. Meahci ja resursa gaskavuohta oaidná čielgasit go lea sáhka luomemeahcis, guollemeahcis dahje muorrameahcis.

Birget ja birgejupmi leat hui dehálaččat árbevirolaš sámi ealáhusaide. Dát mearkkaša ahte olbmos lea dan mađe ahte birge. Dát doaba čatnasa ealáhusaid lotnolasvuhtii ja iešbirgejupmái. Dálusámiid ealáhusvuođđu lei hui máŋggabealat, ja vuolggasadjin lei birget daid resurssain maid sáhtii mehciin ávkkástallat.

Dálusámiid ja boazosámiid verddevuohta lei dolin hui dehálaš oassin olbmuid birgejumis. Dát lei veahkehallan- ja lonohallangaskavuohta gaskal boazosámiid já dálu- ja mearrasámiid mat ásse sin orohatguovlluin.

Bargobihtát:

1. Čilge Norgga ja eanaoamážit Davvi-Norgga eanadoalu luonddueavttuid?
2. Čilge ja buohtastahte mo eanadoallu lea doaimmahuvvon lotnolasat eará ealáhusaiguin Davvi-Norgga riddoguovlluin ja siseatnamis.
3. Gávnnat makkár guovlluin du ruovttofylkkas eanadoallu lea bisuhuvvon buoremusat. Digaštala makkár faktorat sáhttet leat vuođđun dasa.
4. Buohtastahte eanadoallokárttaid kvartárageologalaš kárttaiguin. Muital maid das oainnát.
5. Oza eanet dieđuid dálusámiid birgejumi birra du guovllus. Čilge makkár resurssaid ávkkástalle?
6. Manin lotnolasvuohta lea leamaš ja lea ain dehálaš sámi ealáhusheiveheapmái?
7. Mii verddevuohta lea?

Go vuođđoealáhusat mannet maŋás, de dávjá ii leat šat birgenláhki boaittobealbáikkiin ja nu guorranišgohtet boaittobealbáikkit. Jus galggaš bisuhit ássama, de lea dárbu ođđa ealáhusaid oažžut sadjái.

Sekundára ealáhusaid lassáneapmi, nugo industriija, lea leamaš dehálaš faktor dasa ahte olbmot ássagohte čoahkkeleabbu. Nuppádusealáhusaid álggaheamit ja lassáneapmi lea maiddái mielddisbuktán gávppašeami ja hálddašeami, ja nu lea daid guovlluin maiddái tertiára ealáhusat lassánan.

Bisuhan dihte ássama de lea dehálaš ahte lea birgenláhki olbmuide. Ođđa ealáhusaid ásaheami oktavuođas muhtin guovlluin dárbbašuvvojit dat eatnamat maid vuođđoealáhusat atnet, eará doaimmaide. Dát lea erenoamáš stuorra hástalus boazodollui, mii dárbbaša stuorra eanagáhppálagaid.

Mii leat eanet ahte eanet geavahišgoahtán areálaid iešguđet doaimmaide. Ovtta ja seamma areála sáhttá ávkkástallat iešguđet doaimmaide, sihke ealáhusdoaimmaide ja eará servodatdárbbuide nugo rekreašuvdnii. Dát sáhttá mielddisbuktit gičču areálageavaheami ektui. Ođđa doaimmat sáhttet mielddisbuktit ahte eanadagat rivdet. Ovttaid mielde dagahit dát doaimmat hárve vahága. Muhto go bihtáid mielde ain bohtet ođđa doaimmat seammá guvlui, de sáhttet dát mielddisbuktit stuorra rievdademiid eanadagaide ja nu maiddái stuorát vahágiid.

Areálaplánema bokte galgá sihkarastit guhkit áigge plánema ahte masa geavahit areálaid. Plána- ja huksenláhka lea plánema vuolggasadji, ja dan vuođul galgá árvvoštallat areála- ja resursageavaheami. Ollislaš plánen galgá leat resurssaid geavaheami ja suodjaleami vuođđun. Dán lága mielde suohkanat galget hábmet suohkanplána, mas okta oassi lea areálageavaheami birra. Areálaoassi galgá čilget servodatovdáneami ja areálageavaheami gaskavuođa.

Plána- ja huksenlágas lea ulbmilmearrádus, ahte buot areálaplánen galgá sihkkarastit sámi kultuvrra, ealáhusdoaibmama ja servodateallima luondduvuđđosa. Sámedikkis lea maiddái vuosttaldanvuoigatvuohta daidda areálaplánaide mat mearkkašahtti láhkai heajosmahttet sámi luondduvuđđosa. Láhka dahká maid čielggasin ahte sámi boazodoallu lea dakkár areálageavaheaddji mii galgá fuolahuvvot areálaplánaproseassain.

Bargobihtát:

1. Čilge mo lea de go bihtáid mielde váldá eatnamiid atnui?
2. Mii areálaplánema ulbmilin lea?
3. Digaštala manin galgá váldit vuhtii sámi beroštumiid areálaplánemis?
4. Iskka makkár plánaiguin du suohkan lea bargamin dál?

Davviguovlu lea dat oassi máilmmis gos leat eanemusat eanagáhppálagat main olbmuid geavaheapmi ii leat čuohcan eanadagaide. Muhto maiddái dáppe leat eanet ahte eanet sisabahkkemat dáidda eatnamiidda.

[Govva 95:Kártaiguin čájehit mo eanet ahte eanet eatnamat váldojit atnui – tyngre inngrep]

Astoáigebarttaid huksen

Sámiguovllut leat maiddái dehálaš rekreašuvdnaguovllut álbmogii. Lea stuorra beroštupmi astoáigebarttaid hukset, ja beroštupmi lea lassánan dađis go olbmuin lea buorránan várri ja lassánan astoáigi. Astoáigehuksen maiddái geavaha olu areálat. Dát mielddisbuktá earret eará ahte gos ovdal ledje stuorra eanagáhppálagat, dál leat juhkkon ja gáržžiduvvon. Go ovtta guovllus sakka lassána johtaleapmi, de dát sáhttá leat áittan guovllu luondduvalljodahkii. Dát lea maiddái áittan boazodollui, mii lea ealáhus mii dárbbaša stuorra eanagáhppálagaid.

Minerálaid ohcan Sámis

Minerálaindustriija lea dađistaga šaddagoahtán dehálaš ealáhussan Norggas. Minerálat gávdnojit masá buot buktagiin maid mii beaivválaččat atnit, omd. mobiltelefuvnnain, dihtoriin, biillain, báhpiris ja batteriijain. Eurohpá industriija atná 20% máilmmi minerálabuvttadeamis. Muhto dušše unna oasáš buvttaduvvo Eurohpá ruvkkiin. Danin adnojuvvo dehálažžan kártet Norgga minerálaresurssaid, nu ahte lea vejolaš ávkkástallagoahtit daid ja ovdánahttit industriija.

Sihke luonddueanadagat ja kultureanadagat soitet agibeaivái rievdat dahje jávkat, go šaddá eanet deaddu daid geavahit. Guovlluid suodjaleapmi lea eiseválddiid gaskoapmi seailluhit dakkár guovlluid maid atnet mávssolažžan. Biologalaš šláddjivuođa stuorámus vahágin lea guovlluid bihtáid mielde biđgen ja gáržžideapmi. Álbmotmeahcit ja eará luonddusuodjalanguovllut gáhttejit hearkkes ja jávki luonddu. Suodjalanguovlluid ásahit eiseválddit luondduvalljodatlága vuođul. Juohke suodjalanguvlui mearriduvvo sierra láhkaásahus. Ovdalgo dát ásahuvvo, de čađahuvvo plánaproseassa. Dán proseassas galget maiddái sii leat mielde geaidda suodjaleapmi guoská.

Bealli máilmmi suodjalanguovlluin leat ásahuvvon eamiálbmotguovlluide. Norgga 34 álbmotmeahcis 20 leat sámiguovllus. Suodjalanguovlluid ásaheapmi sámiguovlluide lea riidovuloš. Earenoamážit dálusámit oaivvildit suodjaleami leat hehttehussan sin árbevirolaš geavaheapmái jus guovlu suodjaluvvo. Sámiid geavaheapmi guovlluin lea áiggiid čađa leamaš guoddevaš, ja lea hábmen eanadagaid maid dál suodjalit. Danin oaivvildit ahte geavaheapmi ii galgga gáržžiduvvot. Boazodoalu bealisges leat dávjá dorjon suodjaleami, daningo dán bokte oaivvildit gáhttet eatnamiid sisabahkkemiid vuostá. Sámediggi lea cealkán ahte go suodjalanguovlluid ásaha, de galgá váldit vuhtii sámi geavaheami ja ahte dát galgá leat hálddašeami oassin.

Bargobihtát:

1. Manin suodjalit guovlluid?
2. Manin suodjaleapmi sámiguovlluin lea riidovuloš? Digaštala.
3. Leatgo du guovllus suodjalanplánat? Čilge makkár, ja muital makkár oaivilat leat plánaide.

Fálesnuorri kárttas.

Fálesnuori suohkanis lea stuorra dárbu ásahit ođđa bargosajiid bisuhan dihte ássama. Fálesnuori suohkanis leat birrasii 1000 ássi, ja olmmošlohku lea njiedjan 1970-logu rájes. Suohkanis leat ovdal leamaš ruvkedoaimmat, ja dál lea plánejuvvon Norgga stuorimus veaikeruvki Nussirii. Árvvoštallamiid mielde leat veaikeárvvut 20 miljárdda ovddas maid sáhttet viežžat dáinna ruvkedoaimmain. Dát doaibma buvttášii suohkanii su. 150 bargosaji, ja vurdojuvvo ahte ruvkedoaimmas leat maiddái lassiváikkuhusat mat buktet ain eanet dienas- ja ássanvejolašvuođaid Fálesnuorrái.

Fálesnuori suohkan lea maiddái boazodoalu geasseorohat. Leat golbma orohaga geain leat geasseguohtumat Fálesnuori suohkanrájáid siskkobealde: Fiettar, Fálá ja Gearretnjárga. Okta boazodoalu stuorimus hástalusain lea eatnamiid bihtáid mielde massin. Dát orohagat leat jo massán olu eatnamiid eará doaimmaide. Fálesnuori suohkanis leat olu astoáigebarttat, badjel 1300. Eanaš dáin leat Skáiddis ja Riehponávžžis. Áltá- ja Hámmárfeasta-gávpogat leat lahka, ja dát lea danin geasuheaddji guovlu sihke barttaid hukset ja muđui rekreašuvdnii. Lea maiddái plánejuvvon hukset stuorra elfápmolinnjá ja bieggamilluid mat galget sihkkarastit elrávnnji Finnmárkui.

Boazodoallu lea dehálaš sámi ealáhus, ja lea okta sámi kultuvrra geađgejulggiin. Boazodoalus lea guhkes áiggi geavaheami bokte nana vuoigatvuođat boazoguohtumii suohkanis. Norggas lea maiddái ovddasvástádus ja geatnegasvuohta boazodollui. Boazodoallu lea okta dain vuođđoealáhusain gos barget eanemusat olbmot Finnmárkkus, ja buvttadit oktiibuot. Dušše guolásteapmi barggaha eanet olbmuid. Boazodoalus lea maiddái lassiváikkuhus, mii jagis 2007 lea rehkenastojuvvon 70 miljovnna ruvdnui.

Mearrasámi suohkanis Fálesnuoris lea dárbu ođđa doaimmaid ásahit bisuhan dihte ássama ja olmmošlogu. Ollugat leat mielas ruvkedoaimma ásaheapmái, vaikko dás leat stuorra birasváikkuhusat ja váikkuhusat boazodollui. Boazodoalu bealisges vuosttildit sisabahkkemiid, go dát gáržžida ealáhusa ja sáhttá mielddisbuktit ahte muhtimat šaddet heaitit boazodoaluin.

Lea maiddái ballu ahte ruvkedoaibma sáhttá vaháguhttit guolástanealáhusa. Leat plánen ruvkebázahusaid deavdit Riehppovuona mearabodnái, ja dán varuhit ollugat sáhttit vahágahttit sihke vuona ja luossajoga Riehppovuonjoga guollemáddodaga.

http://www.nrk.no/kanal/nrk_sapmi/1.6746222

Bargobihtát:

1. Digaštala mo eatnamiid bihtáid mielde massin čuohcá boazodollui.
2. Manin lea dehálaš suohkaniidda ásahit ođđa doaimmaid?
3. Digaštala ođđa doaimmaid, nugo ruvkedoaimmaid ásaheami luonddusuodjaleami ja árbevirolaš sámi geavaheami ektui (ruhtaárvvut eará árvvuid ektui?).
4. Leatgo du ássan guovllus sullasaš areálagiččut?