Demografiija ja ovdáneapmi

Demografiija lea oahppu álbmoga birra. Demografiija fágan lea earret eará álbmogiid sturrodagaid ja oktiibidjama birra. Demografiijas čohkkejit dieđuid olbmuid birra dan váste ahte muitalit juoidá álbmoga ja servodaga birra, ja earenoamážit guorahallet rievdademiid áiggiid čađa.

Geografiija guorahallá álbmogiid ipmirdan dihte mo máilmmi álbmot juohkása areála dáfus. Manin ásset olbmot nu go dahket ja makkár váikkuhusat leat ássamis máilmmidásis báikkálaš dássái.

Álbmotlohkamat lea dehálaš demográfalaš reaidu. Lassin dasa ahte lohkat dihto riikka, regiovnna, gávpoga dahje báikki álbmoga, de demografiijas maiddái čohkkejit eará dieđuid álbmoga birra maid bokte sáhttá servodaga earenoamášvuođaid birra muitalit. Dehálaš dieđut sáhttet leat earret eará riegádeamit, jápmimat, náitaleamit, earráneamit, fárremat ja migrašuvnnat.

Deháleamos álbmoga ovdáneami ja rievdamiid guorahallamis leat riegádeamit ja jápmimat. Dát gorri muitala servodaga ovdáneami ja dili birra, sihke ekonomalaččat ja sosiálalaččat.

Demografiijas leat maiddái álbmotfárremat dehálaččat. Čoavdda ođđa ássanminstariid ipmirdit lea sihke dat mii dagaha ahte olbmot dihto guovllu guđđet, ja dat mii dagaha ahte olbmot dihto guvlui bohtet.

Demográfalaš molsašupmi

PDF | Print |

Olu demográfat oaivvildit leat oktavuođat gaskkal riegádahttin- ja jápmindávjji ja riikka, guovllu dahje báikki ekonomalaš ovdáneami dási. Demográfat leat oaidnán ahte máilmmi iešguđet riikkat ja guovllut čuvvot seamma minstara demográfalaš ovdáneamis dahje rievdamis, ahte dáhpáhuvvá demográfalaš molsašupmi. Dán proseassa váldomearkkat leat stuorra ekonomalaš ovdáneapmi ja bargiid sirdáseapmi vuođđoealáhusain sekundára ealáhusaide ja viidásit tertiára ealáhusaide. Ássanminstarat maid rivdet go fárrenrávnnjit mannet gilážiin gávpogiidda.

Demográfalaš molsašupmi lea go alla riegádahttin- ja jápmindávjji sadjái lea vuollegis riegádahttin- ja jápmindávji. Dát molsašupmi boahtá ekonomalaš ovdáneamis ja álbmoga buorránan eallindilis.

Demográfalaš molsašupmi dáhpáhuvvá njealji muttu čađa:

  1. muddu: Ovdal industriijaservodaga. Alla riegádahttin- ja jápmindávji.
  2. muddu: Molsašuvvamin. Jápmindávjjit njidjet, muhto riegádahttindávjjit leat ain alladat. Lea stuorra olmmošlogulassáneapmi.
  3. muddu: Molsašuvvamin. Riegádahttindávji maiddái njiedjagoahtá. Lea ain olmmošlaskan, muhto ii seamma stuoris.
  4. muddu: Industriijaservodat. Vuollegis riegádahttin- ja jápmindávji.

demografalas molsasupmi

Muhtin ovdáneaddji riikkat eai leat čuvvon demográfalaš molsašuvvama minstara, muhto orrot dego darvánan molsašuvvama muttuide. Riegádahttinlogut eai njieja, nu ahte olmmošlaskan joatkašuvvá. Vurdojuvvo goittotge ahte dát riikkat maiddái ollašuhttet demográfalaš molsašumi.

Norggas demográfalaš molsašupmi bisttii guhkit go eará eurohpálaš riikkain. 1800-logu álggus ledje Norggas sihke riegádahttin- ja jápmindávjjit alladat. Álggos de njiedjagođii jápmindávji sullii 1820-logu rájes, ja dasto riegádahttindávji njiedjagođii 1800-logu loahpageahčen gitta 1930-lohkui.

Norgga davimus sámeguovlluin lei demográfalaš molsašupmi maŋŋelis go muđui riikkas. 1900-logu mielde demográfalaš molsašupmi deaividii maiddái Norgga davimus guovlluin. Earenoamážit maŋŋel nuppi máilmmisoađi dáhpáhuvai maiddái dáid guovlluin moderniseren.

Bargobihtát:

1. 1800-logu loahpa rájes lea leamaš stuorra nettoeretfárren Davvi-Norggas. Nettoeretfárren lea go eretfárren lea stuorit go sisafárren. Muhto liikká lassánii olmmošlohku dán guovllus ja easkka 1980-logus olmmošlohku njiedjagođii. Čilge manne?

2. Čilge manin demográfalaš molsašumis álggos jápmindávjjit njidjet ja maŋŋelisges riegádahttindávjjit.

3. Vállje guokte industriijariikka ja guokte ovdáneaddji riikka ja ráhkat álbmotpyramiiddaid. Árvvoštala iežat gávdnosiid demográfalaš molsašumi ektui.

4. Oza dieđuid Divttasvuona ja Davvesiidda suohkaniid olmmošloguid birra ja ráhkat álbmotpyramiiddaid. Árvvoštala daid.

 

Sámi demografiija

PDF | Print |

“Gii lea sápmelaš ja mo galgat dovdat su?” daddjo muhtun lávlagis 1980-logus.

Árbevirolaš sámi ássanguovlu leat viiddis guovllut Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas.

102 sameland

Dán áigge ii dahkko almmolaš registreren das gii lea sápmelaš, nu ahte ii leat diehtu juste man galle sápmelačča leat. Sámit ásset miehtá Norgga, muhto Sáltoduoddara davábeale Nordlánddas leat dat guovllut gos sámit ásset eanemus čoahkis (SSB).

Go galgá oažžut dihtosii man galle sápmelačča ásset Norggas, Ruoŧas, Suomas dahje Ruoššas, de eai gávdno ođđaset registreremat sámiid birra maid vuođul sáhtášii muitalit loguid bokte sámeálbmoga sturrodaga, viidodaga ja oktiibidjama birra. Norggas eai registrere olbmuid čearddalašvuođa. Ii sáhte dadjat justa man galle sápmelačča leat, muhto sáhttá árvvoštallat gallis leat. Árvvoštallamiidda geavahit earret eará boares álbmotlohkamiid. Muhtin árvvoštallamiid mielde leat 60 000–70 000 sámi oktiibuot, ja ahte 40 000 sis ásset Norggas. Árvvoštallamiid mielde okta goalmmádasoassi sápmelaččain hállet sámegiela.

Statistihka sámiid ja sámiid guoskevaš áššiid birra lea danin vuođđuduvvon geográfalaččat. Earret eará atná Statistihkalaš guovddášdoaimmahat (SSB) sámi statistihkaid vuođđun geográfalaš guovlluid mat leat Sámedikki ealáhusovdánahttindoarjjaortnegiid geográfalaš guovllus. Dát guovllut leat Sáltoduoddara davábealde. Dát mearkkaša ahte lullisámeguovllut eai leat dán statistihkas mielde. Dán guovllu oanádus lea SED-guovlu.

Bargobihttá:

  1. Gávnnat makkár báikkit ja suohkanat leat SSB’ sámi statistihka vuođđun. Makkár guovllut leat dát olmmošlogu ja ealáhusstruktuvrra ektui?

Leat máŋga siva dasa manin ii sáhte sihkkarit vástidit man galle sápmelačča leat. Okta sivva lea ahte lea leamaš ja lea ain iešguđetlágan ipmárdus das ahte gii lea sápmelaš ja nu maiddái oassin sámeálbmogis. Guhká lei maiddái stuorraservodagas almmolaš politihka ahte sámit galge jávkadit kultuvraset ja identitehtaset. Ovdamearkka dihte Norgga dáruiduhttinpolitihka lea mielddisbuktán ahte ollugat leat šiitán dahje čiegadan iežaset sámi duogáža. Stáhtat eaige leat systemáhtalaččat ja jámma lohkan sámeálbmoga, eai aŋkke maŋŋel 2. máilmmisoađi.

Ovdalaš áigge álbmotlohkamiin registrerejedje maiddái ássiid čearddalašvuođa. Nu leat dieđut das sullii man olu ledje sápmelaččat guđege guovllus. Gávdnojit álbmotlohkamat main leat registreren sápmelaččaid logu gitta 1800-logu rájes. Álbmotlohkamiidda čatnasa eahpesihkarvuohta earret eará dasa ahte mo leat defineren sápmelačča ja mo registreren johttisápmelaččaid. Álbmotlohkamat 100 jagi maŋás leat almmolaččat buohkaide, muhto dutkama várás sáhttá beassat oaidnit ođđasat álbmotlohkamiid. 1970:s lei maŋemus álbmotlohkun mas registrerejedje álbmoga čearddalašvuođa.

773-102 friis karta ottar

Bargobihtát:

1. Man vuođul árvvoštallet man galle sápmelačča gávdnojit oktiibuot?

2. Manin eat dieđe sihkkarit justa man galle sápmelačča leat?

3. Geahččal ohcat dieđuid Interneahtas das man galle sápmelačča leat oppalaččat ja dan njealji riikkas gos sámit ásset.

 

Fárrenrávnnji mielde eret sámeguovllus

PDF | Print |

Norggas, nugo máŋgga eará guovlluin máilmmis, industrialiserema olis gávpogat ásahuvve ja sturro. Johtolat, ovdamearkka dihte ruovdemáđiijaid bokte, šattai álkibun ja jođáneabbon. Earret gávpogiid de maiddái čoahkkebáikkiid ásahišgohte. Dát mielddisbuvttii ahte olbmot fárregohte boaittobealguovlluin čoahkkebáikkiide ja gávpogiidda. Dát lea urbaniseren. Vurdojuvvo ahte urbaniseren joatká ain, eanet ahte eanet olbmot ásset gávpogiin.

Earenoamážit maŋemus 50–60 jagi leat Norggas leamaš áigodagat goas fárrenrávdnji lea dolvon olbmuid boaittobealbáikkiin čoahkkebáikkiide ja gávpogiidda. Norggas leat geahččalan jorgalahttit dán guovllupolitihka bokte. Fárrenrávnnjit gávpogiidda leat liikká joatkán.

Maŋemus 20 jagi lea Norgga álbmot lassánan, muhto SED-guovllus lea olmmošlohku njiedjan seamma áigodagas.

773-103 slm3

Dán njiedjama váldosivvan leat eretfárremat guovllus ja váilevaš sisafárren. Guovllus lea nettoeretfárren. Maŋŋel jagi 2000 lea maid dán guovllus leamaš riegádahttinvuolláibáza, ahte riegádahttinlogut leat unnibut go jápminlogut. 1900-logus lei riegádahttinbadjebáza.

Eretfárren SED-guovllus lea sentraliserema váikkuhus, dasgo fárrenrávnnjit mannet guovddážiidda – sihke suohkaniid siskkobealde, guovddaš báikkiide fylkkas ja guovddáš báikkiide lullelis Norggas.

Bargobihttá:

1. Loga Sámi logut muitalit 2 s. 142–149. Čilge gosa SED-guovllu fárrenrávnnjit mannet.

a. Leago erohus sohkabeliid vuođul? Digaštala manin.

á Leago erohus agi ektui? Digaštala manin.

2. Digaštala sivaid manin SED-guovllus lea leamaš ja lea ain nettoeretfárren.

 

Okta eanajorbadas – máŋga máilmmi

PDF | Print |

 

Ekonomalaš ovdáneapmi ii leat globálalaččat dásset. Máilmmidásis leat stuorra erohusat máilmmiosiid gaskkas ja industriijariikkaid ja ovdáneaddji riikkaid gaskkas. Erohusat leat ekonomalaš gilvovuogádaga boađusin masa kultuvrralaš ja politihkalaš faktorat leat garrasit váikkuhan. Riggodaga erohusat vulget maiddái kolonialismmas.

Fuomás ahte dán birra galggat lohkat eanet dárogiel oahpponeavvus.

Olu olbmot máilmmis ellet vártnuhis dilis ja leat nu geafit ahte muhtin áigodagaid nelgot ja eaige leat dohkálaš orrunbáikkit. Muhto geafit leat maiddái rikkis riikkain, go buohtastahttá sin eallindili riikka dábálaš eallineavttuid ektui.

Davvi-Amerihkás ja Eurohpás leat eanemus máŋggabealat ekonomiijat, ovdánahttojuvvon teknologiija, eanemus buvttadeapmi ja eanemus riggodat. Daid riikkaid gohčodit industriijariikan. Norga gullá dáid riikkaid searvái.

Ovdáneaddji riikkaid dovdomearkan lea ahte stuorra oassi álbmogis leat geafi. Olu dáin riikkain leat ovddeš koloniijat, ja riikka ekonomiija vuođđun leat álgoávdnasat.

773-104 globalisering

Globaliseren mearkkaša ahte máilbmi čatnasa eanet ahte eanet oktii. Máilmmiekonomiija dovdomearka lea ahte riikkaid ovttasdoaibman ja sorjavašvuohta dađistaga lassána.
Industriijariikkaid ja ovdáneaddji riikkaid bargojuohku lea leamaš ahte ovdáneaddji riikkat eksporterejit álgoávdnasiid ja importerejit industriijabuktagiid. Nu lea ain eanaš ovdáneaddji riikkain.

Ekonomalaš ovdáneami mihtidit dávjá bruttonašunálabuvttadeapmi (BNP) vuođul. BNP muitala riikka ekonomalaš doaimma árvvus. Alla BNP juohke ássi nammii dábálaččat mearkkaša ahte riikkas lea buorre čálgodássi. BNP ii muital maidege dearvvašvuođas, oahppo- ja bálkádásis. Muhtin riikkain iige leat riggodat juhkkojuvvon dásset. ON dán lassin árvvoštallá eará faktoriid go árvvoštallá riikkaid birgenlágiid, nugo omd. gaskamearálaš agiid ja dearvvašvuođabálvalusaid.

Bargobihtát:

  1. Manin riikkaid ekonomalaš ovdáneamis leat erohusat?
  2. Čilge mii industriijariikka lea, ja mii ovdáneaddji riikka lea. 
  3. Čilge mii globaliseren lea.
  4. Mo árvvoštallojuvvo riikka ovdáneami dássi ja birgenláhki?
  5. Čilge mii bruttonašunálabuvttadeapmi lea. Buohtastahte Eurohpá, Ásia, Afrihká riikkaid BNP. Vállje ieš makkár riikkaid ja oza Interneahtas dieđuid. Digaštala erohusaid sivaid.
 

Migrašuvnnat

PDF | Print |

Migrašuvdna mearkkaša ahte lea fárren riikarájáid rastá. Immigránta lea son gii fárre riikii, ja emmigránta lea son gii fárre riikkas eret.

Eaktodáhtolaš migrašuvdna

Eatnasat fárrejit barggu geažil, dávjá dainna doaivagiin ahte lea buoret dilli riikkas gosa vulget. Migrašuvnna stivrejit vuolginfaktorat (push) ja geasuhanfaktorat (pull). Vuolginfaktorat leat dilálašvuođat mat dagahit ahte olmmoš fárre dihto báikkis. Geasuhanfaktoratges leat dilálašvuođat mat dagahit ahte olmmoš fárre dihto báikái. Dát migrašuvnnat sáhttet leat bistevaččat, dahje muhtin áigái. Guossebargit leat immigránttat geat muhtin áigge barget riikkas. Dát lea dehálaš ekonomalaš strategiija sádden dihte ruđa ruovtturiikii. Guossebargit máhccet fas ruoktut go leat dinen.

Báhtareapmi álbmoga migrašuvnnat eai leat álohii eaktodáhtolaččat. Báhtareaddjit leat sii geat guđđet ruovtturiikka go ballet oaguhuvvomis čearddalašvuođa, religiovnna, našunalitehta, sosiála joavkku gullevašvuođa dahje politihkalaš oainnuid geažil. Eatnasat sis báhtarit sisriikka sođiid geažil, dahje siskkáldas riidduid geažil.

Máilmmis leat olu olbmot báhtareaddjit. Árvvoštallojuvvo ahte jagis 2010 ledje 43,7 miljovnna olbmo báhtareaddjit (http://www.flyktninghjelpen.no/).

Bargobihtát:

  1. Čilge vuolgin- ja geasuhanfaktoriid manin geafes riikkaid olbmot vulget rikkis riikkaide.
  2. Čilge ovdamearkkaid bokte manin olbmot šaddet báhtarit.
  3. Gávnnat guđe riikkain máilmmis leat leamaš olu báhtareamit maŋemus viđa jagis.
 

Njealját máilbmi – álgoálbmogiid dilit máilmmis

PDF | Print |

Dábálaččat juohkit mii máilmmi guovtti oassái: industriijariikkaide ja ovdáneaddji riikkaide. Muhto maiddái máilbmi juhkkojuvvo njealji oassái, mas njealját máilbmin oaivvilduvvojit álgoálbmogat.

Álgoálbmot-namahusa sáhttá atnit birrasii 370 miljovnna olbmo birra geat árvvoštallamiid mielde gullet 5000 iešguđet álbmogii, ja geat ellet sullii 70 iešguđet riikkas.
ILO-konvenšuvnnas nr. 169, mii lea álgoálbmotvuoigatvuođaid riikkaidgaskasaš soahpamuš, lea álgoálbmot-doaba čilgejuvvon ná:

álbmot mii lea doalahan, ollásit dahje belohahkii, iežas árbevirolaš
kultuvrra, árvvuid ja ásahusaid, ja mii elii dihto guovllus ovdal go
stuorraservodat válddii dan badjelasas dahje ovdal go stáhta
ásahuvvui.

773-106 eamialbmogat giella

Máilmmi álgoálbmogiin leat oktasaš historjjálaš vásáhusat ee. kolonialiserema, sisafárrema, veahkaválddálašvuođa ja eatnamiid ja eallinvuođu massima dáfus. Álgoálbmogiid birgejupmi lea čadnon lundui, ii dušše dan dáfus ahte lea ealáhusvuođđun, muhto maiddái vuoiŋŋalaš čanastat. Eatnamat lea máttuid árbi ja skeaŋkan boahttevaš buolvvaide. Dát lagas oktavuohta lundui dagaha álgoálbmogiid rašes dillái birashástalusaid ektui.

Luondduresurssaid ja eatnamiid čoavddekeahtes vuoigatvuođadilli lea olu álgoálbmotjoavkkuid hástalussan, ja olmmošvuoigatvuođaid rihkkun ja vealaheapmi lea stuorra váttisvuohtan olu álgoálbmogiidda.

 

Álgoálbmogiid oktavuohta lundui

PDF | Print |

Álgoálbmogiid árbevirolaš guovllut leat dávjá dakkár guovlluin gos lea stuorra biologalaš šláddjivuohta. Lea maiddái čájehuvvon ahte seamma guovlluin gos lea biologalaš šláddjiivuohta, lea maid kultuvrralaš máŋggabealatvuohta. Álgoálbmogiid identitehta čatnasage lundui, sihke vuoiŋŋalaččat, kultuvrralaččat ja ekonomalaččat.

Álgoálbmogiidda lea eatnamiin ja duovdagiin stuorra mearkkašupmi. Liikká masset eanet ahte eanet eatnamiid. Dát lea stuorimus sivvan dasa ahte eanaš guovlluin máilmmis álgoálbmogat sáhttet oalát jávkat álbmogin. Álgoálbmogiid stuorimus áittan lea ahte sii bákkus fárrehuvvojit ja šaddet guođđit árbevirolaš guovlluideaset. Dušše áibbas moatti riikkas leat álgoálbmogiid eananvuoigatvuođat dohkkehuvvon, muhto eai dáid riikkainge leat dát vuoigatvuođat duohta dilis ollašuvvon. Maiddái dakkár guovlluin gos álgoálbmogiin leat juridihkalaš vuoigatvuođat, leat áitagat nugo ovdamearkka dihte ruvkedoaimmat, vuovdečuollamat, buođđudeamit ja luonddusuodjalanguovllut.

ON-raportta statistihka čájeha ahte eamiálbmogiin lea duođalaš dilli, sihke industriijariikkain ja ovdáneaddji riikkain. Biebmováili, heajos dearvvašvuođafálaldagat ja luondduresurssaid nuoskkideapmi leat faktorat mat dagahit heajos dearvvašvuođadili eamiálbmogiidda miehtá máilmmi. Eamiálbmogiid gaskamearalaš eallináigi leat 20 jagi oanehit go eará álbmogiin.

Bargobihtát:

  1. Čilge álgoálbmot-doahpaga.
  2. Oza eanet dieđuid ILO-konvenšuvnna 169 birra. Mii dat lea, ja manin dat dehálaš lea álgoálbmogiidda?
  3. Makkár hástalusat leat álgoálbmogiin dálá servodagas?
  4. Geavat Interneahta ja media. Oza ovdamearkkaid iešguđet osiin máilmmis, gos eamiálbmogat rahčet suodjalit eatnamiiddis. Ráhkat dieđuid vuođul čállosa.

Vaikko álgoálbmogiin leat olu ovttaláganvuođat, de leat stuora erohusat maid. Leat stuorra erohusat eallindiliin. Olu álgoálbmogat ásset máilmmi geafimus riikkain, ja earát ges, nugo sámit, máilmmi riggámus riikkain.
Ovttastuvvon nášuvnnat (ON) almmuhii 2010:s raportta máilmmi álgoálbmogiid birra. Raporttas čájehuvvo ahte álgoálbmogiin lea heajut dilli go majoritehtaálbmogis geafivuođa, dearvvašvuođa ja vuoigatvuođaid ektui. Álgoálbmogat leat dušše 5 % máilmmi álbmogis, muhto máilmmi geafimusaid (mat leat árvvu mielde 900 miljovnna olbmo) searvvis okta goalmmádasoassi gullá álgoálbmogiidda.

Raporta maiddái deattuha ahte álgoálbmogat miehtá máilmmi vealahuvvojit, veagalváldojuvvojit ja ahte dain lea heajut eallindilli go majoritehtaálbmogis eanaš riikkain gos ásset.

 

Álgoálbmogat árktalaš guovlluin

PDF | Print |

human-impact-northern-norway-1600-and-2002-2052 152a

Árktalaš guovlluid dovdomearkan lea ahte doppe lea okta dain stuorimus oktilaš ja ollislaš ekosystemain máilmmis. Árktalaš guovlluid goarádussan lea habitáhtaid massin ollásit dahje osiid mielde, nuoskkideapmi, badjelmearegeavaheapmi ja dálkkádatrievdamat.

Árktalaš guovllus lea earenoamáš biodiversitehta, mii lea heivehuvvon árktalaš guovllu seavdnjadassii ja buollašiidda. Dát addá birgenlági 300 000–400 000 iešguđet álgoálbmogiidjoavkku olbmui, geat ásset árktalaš guovllus.
Árktalaš guovllus ásset sullii 3,8 miljovnna olbmo gávcci riikkas. Álgoálbmogat vástidit 8–10 % álbmogis. Lea dábálaš rehkenastit ahte leat 24 árktalaš álgoálbmotjoavkku.

Davviguovllut leat leamaš geasuheaddji guovlun stáhtaide máŋggaid čuohtejagiid juo valljis luondduresurssaid geažil. Guovllus lea olu sihke ođasmuvvi ja ii-ođasmuvvi resurssat.
Leat olu oljo- ja gássaresurssat árktalaš guovllus, mat eai leat vel ávkkástallojuvvon. Stuorimus gávdnosat leat boazoguohtoneatnamiin. Oljo- ja gássabohkan árktalaš guovlluin sáhttá garrasit čuohcat álgoálbmogiid árbevirolaš geavaheapmái ja eallinláhkái.

 

Dálkkádatrievdamat

PDF | Print |

Dálkkádatrievdamat leat okta min áigge stuorimus hástalusain, ja árktalaš guovlu lea okta dain guovlluin máilmmis gosa dán rádjai leat eanemusat čuohcan. Dát rievdamat leat stuorra áittan álgoálbmogiidda ja leat stuora boahtteáiggi ekonomalaš ja kultuvrralaš hástalusat.

Álgoálbmogat leat eallán dáid guovlluin buolvvaid čađa ja heivehan árbevirolaš eallinvugiid árktalaš birrasii. Dákkár eallinvuohki, mii lea nu lahka luonddu, dagaha ahte dát olbmot oidnet birasrievdademiid. Miehtá árktalaš guovllu leat álgoálbmogat dieđihan rievdamiid. Dás lea earret eará sáhka das ahte dálkkit rievddadit eanet go ovdal, eanet arvves dálvit, ahte mearrajiekŋa asehuvvá ja suddá ja ahte leat stuorit bárut mat dagahit erošuvnna. Guovllut, gos lea leamaš girsi (permafrost) birra jagi, vásihit dál ahte dat suddá geasset.

Dát dálkkádatrievdamat dáhpáhuvvet nu jođánit, ahte olbmot eai olle heivehit iežaset daidda. Dát váikkuhit olbmuide máŋgga servodagain, ja leat maiddái áittan kultuvrraid ceavzimii.

Bargobihtát:

  1. Man galle álgoálbmotjoavkku leat árktalaš guovllus? Makkár árktalaš álgoálbmogiid birra leat don gullan?
  2. Makkár riikkat árktalaš guovllus leat?
  3. Loga artihkkala dutkanbohtosiid birra: http://www.grida.no/polar/news/2445.aspx?p=9 Digaštala huksemiid váikkuhusa árktalaš guvlui ja earenoamážit álgoálbmogiid ektui.
  4. Oza dieđuid Kalalit Nunata (Ruonáeatnama) birra. Geavat statistihka maid gávnnat dán neahttasiiddus: http://www.stat.gl/Home/tabid/36/language/da-DK/Default.aspx

Čilge gávdnosiid:

a) Kalalit Nunat – geográfalaš čilgehus makkár guovlu lea

á) Demografiija – álbmotpyramiida, čearddalašvuohta, álbmotovdáneapmi

b) Makkár resurssaid ávkkástallet?

c) Ealáhusstruktuvra