Dálki ja dálkkádat

tanavr

Čázi muttut ja birrajohtu

PDF | Print |

a. Ávdnasa muttut

Makkár sierralágan buotgokči muttuin sáhttá leat muhtin ávnnas?

http://no.wikipedia.org/wiki/Aggregattilstand

http://www.flyt.no/Leksikon/index.php?title=Aggregattilstander&;redirect=no

á. Čázi muddomolsašupmi

Manin gohčoduvvojit kemiijalaš ávdnasa H₂O (čázi) muttut nugo oainnát dán govvosis:

 vskular

Njuolat muttuid gaskkas leat muddomolsašumit.

Mat namahusaid leat dáid muddomolsašumiin (6)?

b. Ritni

Čakčat ja maiddái dálvet lea duollet dálle ritni muorain. Mii muttuid lea ritni, ja man eará muttus njalbi sáhttá leat?

c. Lievludeapmi

Lievludeapmi lea muddomolsašuvvan (3) B:s C:i.

Maid dát muddoearáhuvvan dárbbaša?

Mii eavttuid fas ferte leat go muddomolsašuvvan galgá ollašuvvat nuppe guvlui (4)?

 

Čázi birrajohtu luonddus

PDF | Print |

Čázi birrajohtu luonddus:


 

a. Muddomolsašumi eavttut

773-33a 3520655 illustration

Mii muddomolsašumiid addá áibmoláktasa, dakkár mii dárbbašuvvo uhcit eanet ovdánahttit muddomolsuma?

á. Balvvaid šaddan

Mii muddomolsašumiid dagaha ahte balvvat šaddet?

Manne dáhpáhuvvá dát muddomolsašumiid vuos viehka badjin áimmus?

Áibmolávttas lea gássa, iige leat oinnolaš.
Čilge mo balvvat šaddet ja dasto vel manne arvigoahtá/muohttigoahtá.

b. Čázi birrajohtu luonddus

Arvá dieđusge hirbmat ollu njuolga merrii ja ollu jiekŋa suddá jihkiin váris. Dasto lievllista maiddái ollu lávttas jekkiin ja njuoska eatnamiin.

Čále ollislaččat mo čázi birrajohtu luonddus lea. Geavat muttuid ja muddomolsašumi doahpagiid.

 

Sierralágan áimmusboađut

PDF | Print |

a. Galbmaraddoša áimmusboahtu

773-35 raddosa-aimmusboahttu

 

B-govvosis oaidnit mo galbmarattuš duohpá lieggaraddoša nu ahte šaddá lieggaáibmolohti guovtti raddoša gaskii.

A-govus čájeha ceakkovajastusa sáhcu V-Ø saji.

Man bealde galbmarattuš lea?

Manne šaddet dađis assás balvvat ja dasto vel (ollu) áimmusboahtu dan báikkis gokko lea johtti galbmarattuš?

Oza neahtas mii lea:

  • okkluderen rattuš (okkludert front)
  • lieggarattuš (varmfront)
  • galbmarattuš (kaldfront)

á. Lieggaraddoša áimmusboahtu

Govvosa olgešbealde lea lieggarattuš. Mo lieggaraddoša čiehka eanabajildusa ektui lea?

b. Balvvat

Makkár balvvaid oaidnit vuos álggus ja dađis go lieggarattuš boahtá áicanbáikki vuostá/guvlui?

Oza neahtas gova ja čále dáid balvašlájaid birra:

  • cirrostratus
  • cumulus
  • altocumulus
  • nimbostratus

c. Áimmusboahtu

Galbmaraddoša áimmusboahtu arvá ovttiid mielde ja valjit.
Čilge manne nu.

Lieggaraddoša áimmusboahtu lea geahppa arvi guhkit áigge.
Čilge manne nu.

Lieggaraddoša duolbadasas lea vuollegis čiehka (vinkel) eanaduolbadasa ektui. Geahča govvosa ja maiddái á-bargobihtá.

Tevdne ja čilge dan guokte eará áimmusboađu šlája.

Makkár áimmusboađu šládja trohpalaš arvi lea?

 

Johtti vuollegisdeattat

PDF | Print |

Govus čájeha šemáhtalaččat oppalaččat máilmmi bieggasystema:

773-36 globalevinder

a. Biegga

Gos boahtá biegga mii bossu min guovllus davil gokko maiddái Norga lea? Mii dan biekka namahus lea?

á. Polárarattuš

Mii nu gohčoduvvon polárarattuš lea?

Oza neahtas eanet dieđuid poláraraddoša birra.

Geahča govvosis dárkilit gokko sullii davvipolárarattuš lea – birrasii galle grada davvin?
Polárarattuš sirdašuvvá jahkeáigodagaid mielde máttás-davás. Man jahkeáigodagas lea polárarattuš máddelepmosis?

b. Áibmomássaid fievrredeapmi

Geahča govvosa olgešbealde gosa guvlui áimmus, vuolás vai bajás, áibmomássat fievrreduvvojit poláraraddoša duovdagiin.
Mii dálkebohtosiid čuovvu dáid áibmomássaid fievrredeames?

c. Johtti vuollegisdeattat

Poláraraddoša mielde čuvvot govvosis dat nu gohčoduvvon johtti vuollegisdeattat (L:t) / syklonat.
Gosa guvlui johtet dat (L:t) dávjjimusat dađis go ovdánit Atlántaábis Norgga oarjjabealde? (Radios/TV:s gulat dan dávjá dálkedieđiheaddji álggaheamis).

Oza analysa-/prognosa-dálkekártta yr.no:s. http://www.yr.no/

http://www.yr.no/verkart/prognosekart.html

http://www.yr.no/verkart/analysekart.html

Leago odne du ruovttufylkkas dahje du ruovttubáikki lahkosiin L dahje H? Árvvoštala man stuorra áibmodeatta hPa:s lea dál du ruovttubáikkis. Leago vuollegeabbo vai alladat go 1013 hPa?

HektoPascal (hPa) lea áibmodeattu ovttadat.

Geahča govvosis johtet go áibmomássat diibmoviissára mielde vai vuostá?

đ. Okklušuvdna

Oainnátgo okklušuvdnaduovdagiid? Čilge gokko dat leat merkejuvvon prognosakárttas. Geahča guovtti jándora dálkeanimašuvnna yr.no:s ja buohtastahte leago arvi/balvái doppe gos oainnát okklušuvdnaduovdagiid.

 

Norgga dálkkádatšlájat

PDF | Print |


a. Dálkkádat

Geahča Bergena ja Kárášjoga dálkkádatdiagrámmaid govvosis:

773-37-dalkadatdiagrammat-4

Sáhtát maid ohcat yr.no:s Bergena ja Kárášjoga dálkestatistihkaid.

Buohtastahte áimmusboađuid Bergenis ja Kárášjogas. Maid fuomášat?

Geahča bieggasystema-govvosa ja govvosa mii čájeha jahkeáimmusboađu meriid Norggas.

773-37-dalkadatdiagrammat-3773-36 globalevinder

Čilge manne áimmusboahtu Bergen-guovllus/Oarjenorggas lea nu ollu eambo go Kárášjogas/Finnmárkku duoddaris. Dahje: Manne jahkásaš áimmusboahtomearri Kárášjogas lea nu ollu unnit go Bergenis?

á. Dálkedilit

Mat áimmusboahtošlájat sáhttet heivet sihke Romssa ja Lillehammera dálkeáicanstašuvnnaide:

  • rattošáimmusboahtu
  • arvesuoivva
  • orográfalaš áimmusboahtu
  • konvektiiva áimmusboahtu (oakteáimmusboahtu)

Vuođuš iežat vástádusaid.

b. Temperatuvrrat

Geahča Bergena ja Kárášjoga temperatuvragevlliid. Man galle ceahki alladat lea gaskamearálaš temperatuvra Bergenis go Kárašjogas?

Geahča dasto mo temperatuvra molsašuddá jahkeáiggiid mielde goappáge sajis.

Mii mihtilmasvuođaid lea das mo temperatuvra molsašuddá jahkeáiggiid mielde:

  • Bergenis
  • Kárášjogas

Geahča maiddái 1. govvosa mas oaidnit gaskamearálaš temperatuvrraid ođđajagemánus. Čilge manne leat stuorra erohusat.

c. Dálkkádatšlájat

Geahča njeallje eará dálkeáicanstašuvnna: Romsa, Plassje, Oslo ja Troanddin.
Guđemučča dán njealljásis sáhttá sulaid mielde buohtastahttit dálkkádatšlájain mii lea

  • Bergenis
  • Kárášjogas

Mo oaidnit dan go buohtastahttit

  • temperatuvragevlliid
  • áimmusboahtostoalppuid
 

Máilmmi áimmusboahtojuohkádus

PDF | Print |

Máilmmi jahkásaš áimmusboahtojuohkádus

a. Trohpalaš arvevuovddit

Geavat kártagirjji ja oza riikkaid/guovlluid main leat trohpalaš arvevuovddit:

  • Afrihkás
  • Ásias
  • Mátta-Amerihkás

Bajit govus čájeha šemáhtalaččat máilmmiviidosaš bieggaguovlluid, dahje áibmojohtimiid atmosfearas. Ane oppalohkái dán govvosa jurdagiin barggadettiin dáinna bargobihtáin:

773-36 globalevinder773-38-b-mailmeibmusboahtu

Čilge gos máilmmis/eanajorbadasa alde leat trohpalaš arvevuovddit.

Makkár áibmodeatta lea doppe eanaš ja makkár váldoáimmusboahtošládja dagaha hirbmat njuoskkasvuođa?

á. Eanajorbadasa áimmusboađu juohkádus

Vuolit govus, kártasárggastus, čájeha fas eanajorbadasa sierra guovlluid dábálaš jahkásaš áimmusboađu juohkádusa. Fuomáš maiddái monsuna bieggasystema Mátta-/nuortamátta-Ásias.

Geažit manne lea nu valljis áimmusboahtu/arvi dáid guovlluin:

  • Gaska-Amerihkás
  • Mátta-Chile oarjjabealde
  • Nuorttabealde Máttit-Afrihkás
  • Madagaskaris
  • India oarjjabealde
  • Nuortamátta-Ásias
  • Nuortadavve-Austrálias
  • Ođđa Zealánddas (Aotearoas)

b. Sáttoábit

Eanajorbadasas leat maiddái hirbmat sáttoábit nugo dat maid oainnát čuvges duovdagiin kártasárggastusas.

Jurddaš bieggasystemaid ja geažit manne leat sáttoábit nugo:

  • Sahara
  • Namibia rittus
  • Atacamas Chile oarjerittus
  • Mátta- ja Oarje-Austrálias
  • Saudi-Arábias

c. Poláraguovlluid áimmusboahtu

Kártasárggastusas oaidnit maid ahte lea vánis áimmusboahtu poláraguovlluin nugo davimus Sibirijás, davimus Ruonáeatnamis ja davimus Kanádas.
Geažit manne lea nu.

č. Eurohpá jahkásaš áimmusboahtomearit

Geavat kártagirjji ja oza Eurohpá jahkásaš áimmusboahtokártta.

Oza guovlluid gos lea eanemus áimmusboahtu ja ráhkat oppalaš geahčastaga.